torstai 21. joulukuuta 2017

Valtio tuomitsi Halla-ahon toiseen kertaan

Sensuuri on lakirauhan edeltäjä.
Sensuuri toimii siten kuin meillä olisi jo laki lainrauhasta: Lakia ei enää rikokaan rikollinen, vaan sellainen, joka kertoo totuuksia.

Rauhanuskonnosta ei saa kertoa totuutta, vaan poliitikot ovat säätäneet, että se joka kertoo totuutta rauhanuskonnosta ja sen kivikautisista säännöistä, on kauheampi rikollinen kuin sellainen, joka toimii vastoin sitä, mitä rauhanuskonto käskyissään vaatii.

Meillä on siis kahdenlaisia lakeja: Tavalliset lait tuomitsevat ihmisen, jos ihminen tekee jotain pahaa, mutta sensuurilait ja uskonrauhalait tuomitsevat ihmisen, vaikka ihminen ei olisi tehnyt mitään pahaa.

On huomattava, että maallinen laki rankaisee ihmistä toiseen kertaan: Ensin uskonto tuomitsee, jos ihminen on rikkonut uskonnon lakeja vastaan -- ja sitten vielä maallinen laki tuomitsee ihmisen samasta rikoksesta!
Muistaakseni laissa sanotaan, ettei ihmistä saa tuomita samasta rikoksesta kuin kerran, eli ihmistä ei saa sakottaa, jos uskovaiset ovat jo julistaneet hänelle helvetti-tuomion ja päin vastoin;
Uskovaiset eivät saa tuomita ihmistä uskonnon mukaan, jos valtio on jo langettanut hänelle tuomion sellaisesta, josta uskontokin antaisi tuomion.

Jos poliitikoiden korviin tulee, että uskovaiset ovat tuominneet esimerkiksi Jussi Halla-ahon helvettiin, niin silloin on tapahtunut ikuinen vääryys! Tuomareiden olisi pitänyt konsultoida imaameja ja pappeja, että ovatko he jo tuominneet Jussin, koska muutoin tuomarit ovat lainrikkojia antaessaan samasta rikoksesta toisen tuomion.
YLE, 8.9. 2009: Halla-aholle helvetin tuomio uskonrauhan rikkomisesta.

Uskonnoissa ei ole erikseen käskyä uskonnonrauhasta, vaan uskonnonrauha on kaikissa uskonnoissa samantasoinen kuin kaikki muutkin uskonnon uskonnolliset käskyt. Uskonnot tuomitsevat Helvettiin  yhtä lailla niin uskonnon arvostelijat kuin murhaajatkin, mutta lapsiin sekaantujia uskonnot eivät tuomitse!

Miten siis maallinen laki voi ottaa yhden ainoan uskonnon käskyn uskonnoista irti ja siten jättää kaikki muut uskonnolliset käskyt täysin maallisen lakivallan ulkopuolelle? Joka väittää, ettei uskonrauha (s.o. uskonnon käskyjen arvosteleminen, suom. huom.) ole uskonnollinen käsky, hän voi mennä testaamaan sitä lähimpään kirkkoon tai moskeijaan.

Poliitikot olisivat loogisia vain siinä tapauksessa, että he ottaisivat uskonnoista kaikki muutkin käskyt kuin vain käskyn olla arvostelematta uskontoa -- ja säätäisivät niiden rikkomisen yhtä lailla rangaistaviksi teoiksi. Kts. blogia, 21.12. 2017: Uskonto on valtiolle ja tieteelle arvoton.

Nyt on niin, että Suomi on vain osittain teologinen valtio rangaistaessaan ihmisiä fyysisesti vain silloin, kun joku imaami sanoo, että nyt on rikottu rauhanuskonnon uskonnollista käskyä olla arvostelematta sen uskonnon uskonnollisia käskyjä.
Eikö se jo todista, että ihminen on tuomittu helvettiin, jos imaami alkaa vaatia ihmiselle maallista tuomiota? Sillä mitä virkaa uskontojen käskyillä olisi, jos uskonnot jättäisivät uskontojen arvostelijat vain maallisen tuomion alaiseksi?
Täten on todistettu, ettei maallisen vallan pidä ikinä eikä koskaan alkaa syyttämään ihmistä, jos joku hengellinen johtaja alkaa vaatimaan ihmiselle maallista tuomiota.
Uskonrauhan rikkojia pitäisi rangaista vain teologisesti, eikä maallisesti, eli poliitikoiden pitäisi vaatia maallisia tuomareita julistamaan helvetin tuomiota jokaiselle, joka ei tottele uskontojen käskyä olla arvostelematta uskontojen käskyjä.
Kun sekä maallinen tuomari että uskonnon imaani julistaisivat uskonnon käskyjen arvostelijalle saman tuomion, niin uskon, että se olisi niin suurta logiikkaa, että jopa Allah voisi hyväksyä sen, kun ihminen on tuomittu helvettiin kahdesti. Ja niin Suomea siunattaisiin maailmalla maailman ainoana aidosti islamistisena maana, jonka maalliset tuomarit jakaisivat samoja tuomioita kuin imaamitkin.

Onhan se nyt täysin perseestä, että maalliset tuomarit antavat uskontojen arvostelijoille vain ajallisia tuomioita, kun itse uskontojen korkea-arvoiset tuomarit julistavat ikuista tuomiota jokaiselle, joka edes sylkäisee Mekkaan tai koraaniin päin.

Nimittäin on niin, että valtiovalta pitää todellakin uskontojen oppineita vähintään yhtä suuressa arvossa kuin maallisiakin lainoppineita, eli valtiovalta jo tahattomasti todistaa helvetin tuomioiden olevan oikeamielisiä tuomioita. Jos näin ei olisi, niin silloin tietysti poliitikot eivät olisi voineet suojella uskontoja niiden arvostelijoilta.


B, 20.12. 2017: Uskonnollisuus on rikos ihmisyyttä vataan.
Paloheimno, 21.12. 2017: Historian suuri harha:
"Elämme ihmiskunnan historian ainutkertaista aikaa – tosiasiassa hetkeä – jolloin ihmisten sisäiset valtasuhteet tulisi nähdä vanhanaikaisena kinasteluna ja keskittyä olennaisempiin kysymyksiin."

2 kommenttia:

Brainleak kirjoitti...

Poliitikkojen mukaan uskonnon arvosteleminen on hengellinen rikos, kun taasen naisten pakottaminen säkkipukuun on hengellisyyden toteuttamista?

Millähän kompetenssilla poliitikot ovat voineet todeta uskonnon arvostelemisen olevan hengellinen rikos, jos poliitikot eivät välitä laittaa lakeihinsa edes armollisuutta niitä kohtaan, jotka maksavat kaikki poliitikkojen perseilyt?

Luulisin näin maallikkona, että hengellisyyttä koskevat rikoslait voisi säätää vain hengelliset ihmiset?
Tosin hengelliset papit ja imaamit säätivät jo heti viittansa ensi kerran päälle laittaessaan, mikä tuomio on sellaiselle, joka julkenee arvostella hengellisiä juttuja.

Veijo Hoikka kirjoitti...

Hyvin oivallettu näkökulma maalliseen ja uskonnolliseen tuomiovaltaan. Olisi todella mielenkiintoista lukea tähän blogiin kommentti esim. Nissiseltä tai joltain muulta hallinto/tuomiovaltaeliittiin kuuluvalta Mestarilta.