sunnuntai 21. elokuuta 2016

Taloushuuhaata yliopistoissa 2

Esimerkki taloushuuhaasta:
HS, 31.5. 2015: "Velka on hyvä asia, se panee ihmisen tekemään töitä".

Päteekö tuo joka ikiseen ihmiseen? Jos tieteen tutkimuksissa tulee vastaan ilmiö, joka on poikkeus, niin silloin poikkeus ei todellakaan vahvista sääntöä, vaan kumoaa koko paskan. Tiede kehittyy, kun se yrittää itse löytää sellaisia ilmiöitä, jotka kumoaisivat vallalla olevan teorian. Sitä kutsutaan falsifioinniksi.

Jos on yksikin ihminen, joka pystyy ja kykenee tekemään töitä ilman velkaa, niin silloin väite, että velka motivoi ihmisiä, on pelkkää paskapuhetta. Onko yksikään talouden asiantuntija yrittänyt löytää ihmistä, jota velka ei motivoi, onko?
Voin auttaa talousasiantuntijoita löytämään ainakin yhden poikkeuksen: Käykää kysymässä, millä velkamotivaattorilla Pasilan Kivilinna tehtiin?

Ymmärtävätkö asiantuntijat lainkaan, että kun talousoppineet julistavat velan olevan hyväksi, niin silloin he ovat luoneet koneiston, joka siirtää ihmisten velat suoraa reittiä sille yhä pienenevälle ahneiden joukolle, jonka omistus tähän maailmaan kasvaa miljardilla joka tunti. Rikkaathan itse eivät ole velkaisia, joten kiistattomasti rikkaat opettavat velkataloutta vain siksi, että voisivat ryöstää muut. Tätäkö te kutsutte kestäväksi kehitykseksi, senkin uskovaiset!

Antiikissa alkeellinen tiede teki oletuksia siitä, millainen kaikkeuden pitäisi olla. Se huipentui episykliteoriana, jonka pohjalta tehtiin mekaaninen maailmankaikkeuden malli.

Jotta malli olisi saatu vastaamaan havaintoja, malliin lisättiin kehiä ja niihin episykliä, joiden avulla malli kuvasi täydellisesti esitieteen ajan maailmankaikkeutta.

Taloustieteen asiantuntijat toimivat samalla tavoin kuin antiikin ajan suuret ajattelijat. Ja nyt meillä on tieteellinen malli taloudesta, joka on täynnään väkkyrää ja episykliä, jonka äärellä talousoppineet huokailevat, miten hienosti heidän oppinsa virroittaa köyhien työn arvon rikkaille, koska talousoppineet resitoivat sitäkin rahatalouden virttä, että rikkaiden kuuluu rikastua kaikissa olosuhteissa, tai muutoin talouden episykliteoria romahtaa, jos talousmallien keskiössä ei olisikaan rikkaita.

Uskomuspohjaisella taloustieteellä on vielä tuhansien vuosien matka siihen, että siitä tulisi aito, itseään falsifioiva tiede.

Taloustutkimus on huuhaata, koska ei ole yhden yhtäkään talousoppinutta, joka pyrkisi falsifiioimaan talouden teorioita.
Rahatalous on uskonto, jonka fanaattisia uskovaisia ovat palkanvaatijat.

Blogi, 20.8. 2016: Rikas toimii kuin kehitysmaalainen
Blogi, 06.1. 2013: Taloushuuhaata yliopistoissa
E, 10.11. 2015: Yrityksiä tuetaan enemmän kuin ne maksavat voitoistaan veroa

5 kommenttia:

Yksi Turkkulaanen kirjoitti...

Toivon että julkaiset vielä osan III: "Talous oikeudenmukaisena ja toimivana"
Missä kerrot omat ajatuksesi siitä, miten asiat pitäisi järjestää. Minullakin on joitakin hajamielteitä asiasta, mutta ei mitään koherenttia kokonaisuutta. Dialogi voisi auttaa tässä. Seuraan blogiasi mielenkiinnolla, joten olisin erittäin kiinnostunut lukemaan sinun ajatuksesi asian tiimoilta.

Kati Sinenmaa kirjoitti...

Olen sanonut tämän niin monta kertaa, että Karjalan mänty tuntuu olevan edessä: Ensimmäinen asia, jolla tilannetta lähdetään oikaisemaan, on että poliitikkojen ja virkamiesten sidokset rikkaisiin katkaistaann kertakaikkisesti, eikä ole mitään väliä, millä keinoin se tehdään .. koska yksikään ahne ei voi totelöla mitään muuta kuin voimaa. Poliistikoilta palkka, etuisuudet ja äänestysoikeus pois tykkänään. Jos edes tätä ihmiset eivät pysty hyväksymään, niin mun on täysin turha esittää mitään viisaampaa, vaikka olenkin niin jo tehnyt. On äärettämän mieletöntä, että poliitikot katsovat kuuluvansa rikkaisiin. Ei ole mitään muuta markkinavoimaa kuin poliitikot. Kaikki muu puhe markkinavoimista on puhdasta paskapuhetta.

Ihmiskunta joutuu täysin varmasti muuttamaan käsitystään ihmisarvosta ja kuolemasta. Mitä nopeammin se muutos tulee sitä vähemmän ihmiset joutuvat kärsimään.

Yksi Turkkulaanen kirjoitti...

Hohhoijaa. Tämänsuuntaista minäkin olen uumoillut. Mutta että ahneiden poliitikkojen ja rikkaiden yhteinen klikkiytyminen saataisiin lopetettua... Ööö. Kaikki maailmassa tähän asti tapahtuneet vallankumoukset ovat vaihtelevalla, usein lyhyellä viiveellä johtaneet takaisin tähän perkeleelliseen yhteenliittymään. Kaikki. Niin kauan kuin on ahneita ihmisiä, niin kauan on rikkaita ja köyhiä.

Että ahneus katoaisi maailmasta? En todellakaan voi uskoa että tässä maailmassa sellaista tapahtuisi. Sääli.

Kati Sinenmaa kirjoitti...

Avain ahneuden poistumiseen olisi se, että kansanedustajille maksettaisiin ainoastaan peruspalkka. Siinä sitten itse voisivat järkeillä, miten peruspalkalla voidaan elää hyvää elämää.
Onhan se täysin järjetön tilanne, että kovaa palkkaa ja kaikkia etuisuuksia ja korvauksia nauttivat rikkaiden pintapaikoissa viipyilevät poliitikot pystyisivät määrittämään peruspalkan, koska kaiketi kansanedustajan rooliin pitää kuulua myös hyvän elämän vaaliminen kaikille.

Ei ole viisasta vaatia muita elämään peruspalkalla, jos itse vaatii yli sen.
Vain peruspalkkaa nauttiva onnellista elämää elävä olisi oikeutettu kansanedustajaksi.

Kyllähän ihmiset voivat kilpailla mistä tahansa ja uskon ja olen vakuuttunut siitä, että asennemuutoksen jälkeen ihmiset alkavat kilpailla, kuka heistä pystyy elämään hyvää elämää vaatimattomasti. Kilpailuyhteiskunnassa ei ole mikään pakko kilpailla siitä, kuka ahnehtii enemmän.
Kenenkään ei ole mikään pakko ostaa kallista asuntoa, autoa, kesämökkiä, ...

Jklak kirjoitti...

Totisesti tässä nimenomaisessa Katin blogi-kirjoituksessa on aitoa sisältöä ja pointteja...joita pureskella, maistella...