On luojan lykky, että Jussi Pajuselle maksetaan kiltisti se, mitä Jussi Pajunen vaatii, koska muutoin hän lähtisi pakolaiseksi. Kuvitelkaa vaikka, miten paljon maailmalla on vapaita pormestarin vakansseja? Ilman palkankorotusta Jussi Pajunen olisi voinut mennä vaikka Manhattanille työvoimatoimistoon täyttämään hakukaavaketta uudeksi New Yorkin pormestariksi. Siihen hakukaavakkeeseen tulisi tietysti tieto siitä, miten paljon pätevämpi Pajunen on kuin Michael Bloomberg, koska Pajusen palkka oli Suomessa suurempi kuin Bloombergin.
Varmaa on varmaan, että Jussi Pajunen ja muu Helsingin kaupungin johto olisi eronnut, jos heille ei olisi myönnetty mielettömiä palkankorotuksia! Sillä eliitti aina julistaa, miten maailmalla on aina vapaina kuinka paljon vaan johtajan paikkoja.
Siten oli täysin selvää Helsingin kaupungin pikkunilkeille, että pitäähän toki johtajille antaa kunnon palkan korotus, koska muutoin Maailma saisi tietää, että täällä on äärettömän pätevä pormestari työttömänä, jolloin Pajusen Jussi olisi suorastaan revitty jokun metropolin pormestariksi, koska muutoinhan maailman metropolit ovat huonosti johdettuja, jos niissä ei ole parasta mahdollista porsmestaria.
-- Vähin, mitä Jussi Pajusen erosta olisi seurannut, olisi ollut sitä, että New Yorkin kaupunki olisi ollut pakotettu sanomaan Michael Bloomberg irti ja ottamaan hänen tilalleen Jussi Pajunen, koska hän on ökykapitalismin oppien mukaan kiistattomasti pätevämpi kuin yksikään toinen pormestari. Jos New Yorkin kaupunki ei nimittäin vaihda Bloobergia Pajuseen, niin silloin New Yorkia johdetaan tahallaan huonosti. Asia on sama, jos Suomi valitsisi Olympialaisiin Suomen mestarin sijaan piirikunnan mestarin. Tms.
Jos vaikka Jussi Pajunen ei olisikaan eronnut, (jos hän ei olisi saanut palkankorotusta), niin sen sijaan hän olisi tahallaan alkanut huonommaksi, eli tehnyt työtään huonosti, jotta työn laatu olisi ollut suhteessa hänen palkkatasoonsa nähden. Näinhän kaikki johtajat tekevät; he eivät koskaan voi tehdä työtään paremmin kuin mitä on heidän palkkansa;
Eliitti tietää aina absoluuttisesti, miten hyviä heidän tulee olla kulloiseenkin palkkaansa suhteutettuna. Esimerkiksi Jussi Pajunen ei voi tehdä työtään niin surkeasti kuin Michael Bloonberg, joka joutuu tahallaan tekemään huonoa työtä siksi, koska hänen palkkansa on huonompi kuin Jussi Pajusen palkka.Jos nimittäin Jussi Pajunen tekisi paremman laatuista työtä kuin mitä hänen palkkansa edellyttäisi, niin silloinhan Helsingin kaupunki ei voisi esimerkiksi velkaantua. Tästä heti huomataan triviaalisti, että johtajille pitää aina maksaa tuhatkertaisesti, koska muutoin heidän työn laatunsa ei vastaisi heidän palkkansa arvoa.
Helsingin kaupungin virkamiehet joutuivat myöntämään Jussi Pajuselle hänen vaatimansa palkankorotuksen siksi, että vähän ajan kuluttua virkamiehet voivat todeta itsensäkin olevan palkkakuopassa, josta he eivät koskaan ole voineet lähteäkään; jokainen palkansaaja on kroonisessa palkkakuoppassa.
Scripta, 18.12. 2012: Helsingin johtajiston palkankorotuksista
YLE, 19.12. 2012: Pajunen tienaa enemmän kuin New Yorkin ja Lontoon pormestarit
SELVITYS:
Jussi Pajunen on 190 000 euron arvoinen, teki hän mitä työtä tahansa. Tämä on kiistaton totuus. Vaikka Jussi Pajunen olisi sanonut itsensä irti, jos hän ei olisi saanut palkankorotusvaatimuksiaan läpi, niin siitä huolimatta hänen työnsä arvo jossakin muussa työpaikassa olisi yhä sama.
Koska, jos nimittäin Jussi Pajusen työnarvo olisi jossakin muussa työssä vähäisempi, niin siinä tapauksessa pitää oikeesti kysyä, että miten hänen työnsä arvo voisi siinä tapauksessa olla arvokkaampaa vaikka pormestarina?
Edellä sanottu on totuus, joka huomataan siitä, että koskaan yksikään rikas ei pysty tekemään jotakin halvempaa työtä, joten siksi heille on pakko antaa kultainen kädenpuristus. Sillä olisihan se hullua, jos 190 000 euron arvoinen mies alkaisi vaikka ojan kaivuuseen, jolloin sellainen ojankaivuu-urakoitsija joutuisi konkurssiin välittömästi, kun hän maksaisi Jussi Pajusen ensimmäisen palkan.
TOISIN SANOEN:
Jussi Pajunen ei voi olla arvokkaampi kuin oli hänen ensimmäisessä työpaikassaan hänelle määritelty työn arvo. Esimerkiksi, jos joku sahuri, joka tienaa yrittäjänä jotain 3000 kuussa, menee eduskuntaan, niin on mahdotonta olla älykäs, jos uskoo, että sellainen sahuri olisi kansanedustajana arvokkaampi kuin sahurina.
Edellisestä vertauksesta huomataan ihan simppelisti, ettei Jussi Pajunen voi olla halvempi missään muussakaan työssä, mikä on hänen työnsä arvo nyt pormestarina. Olisi hyvin hyvin epä-älyllistä uskoa, että ihmisen työn arvo riippuu hänen työpaikastaan.
Täten on todistettu, että jos Jussi Pajunen joskus menee johonkin muuhun työhön, jossa hänen työnsä palkka on vähäisempi kuin 190 000 euroa, niin silloin Jussi Pajunen joutuu tahallaan alentamaan työn latua, jotta hän voisi sovittaa oman arvonsa kyseisen työn arvoon.
EDELLEEN:
Koska on selvää, ettei Jussi Pajunen saa mieleistään palkkaa, vaan hän kokee olevansa arvokkaampi kuin 190 000 euroa, niin tästä tosiasiasta johtuen Jussi Pajunen joutuu täst'edes tahallaan hoitamaan huonosti pormestarin virkatehtäviä, jottei hän vaan toimisi vastoin ökykapitalismin ensimmäistä lakia, joka kieltää kapitalistia tekemästä ilmaiseksi mitään.
LOPUKSI:
Huomataan selvästi, että ökykapitalistit joutuvat mittamaan työnsä arvon kokonaan itselleen, eli esimerkiksi Helsingin kaupungille ei koidu minkäänlaista hyötyä Jussi Pajusen virasta, koska Jussi Pajunen joutuu kapitalistina mittamaan oman työnsä arvon kokonaan itselleen.
Jos joku vielä ihmettelee, miksi Suomen valtio, Helsingin kaupunki ja muut Suomen kunnat velkaantuvat, niin se johtuu yksinkertaisesti siitä, että julkisen viran haltijat eivät tuota penninkään vertaa lisäarvoa julkishallinnolle, koska jokainen verovaroista työllistetty mittaa aina oman työnsä arvon sata prosenttisesti itselleen, jolloin mitään arvoa ei jää kansalle.
TOTUUS TYÖN ARVOSTA:
Jotta työntekijä voisi olla arvokas yhteisölleen, niin silloin työntekijän tulee kuluttaa himpun verran vähemmän kuin hän tuottaa. Edelleen, jos ihminen haluaa olla arvokkaampi, niin silloin hänen tulee kuluttaa huomattavasti vähemmän kuin tuottaa. Joka tarkoittaa sitä, että:
ihminen on sitä arvokkaampi mitä vähemmän hän mittaa työnsä arvoa itselleen!
Edelleen: Koska yksikään ihminen ei voi tietää, miten arvokas hän todellisuudessa on, niin silloin ihminen voi osoittaa älykkyytensä vain siten, ettei hän vaadi itselleen kovinkaan paljoa.
IHMISEN TODELLINEN ARVO:
Ihminen on sitä tyhmempi mitä enemmän hän vaatii (palkkaa, ansiota, kulukorvauksia,..)
Kaikkein viisain ihminen ei vaadi mitään, eli tekee työnsä ilmaiseksi, jolloin hän voi olla absoluuttisen varma, että hän on arvokas yhteisölleen. Koska! Jos ihminen vaatii vähänkin, niin silloin hän ei voi olla täysin varma omasta arvostaan yhteisölleen.
Vain vaatimaton voi olla viisas. Viisaus on vaatimattomuutta,
sanoi aikoinaan jo Kodak Kolorkins nyrkkipalloa iskettyään..
Palkanvaatijat eivät voi tietää, mikä on heidän arvonsa. Kaikki palkkataulukot ovat täysin hihasta vedettyjä, eikä niillä ole mitään tekemistä ihmisen työn arvon kanssa.
Blogi, 4.1. 2013: Palkka-alen vastustus raittiiden terroria
Blogi, 3.1. 2013: Tuloerojen kasvu aiheuttaa hulluutta
Tiedonantaja 3.1. 2013: Pienyrittäjä vastaan ”Hyvä veli”-verkosto
Blogi, 13.5. 2010: Ahneet valtuutetut
Sinenmaa.ws, 23.12. 2004: HUMANOIDIENKOVA KOHTALO
Sinenmaa.ws, 2003: Sinenmaan virallinen kannanotto työn arvoon
Blogi, 20.11. 2009: Rakasta viisautta
USENET,sinenmaa 21.8. 2001: Hyva tahto on kansan valtaa
USENET,sinenmaa 28.6. 2001: Voimakasta motivaatiota kerran paivassa
USENET, 16.11. 1995: Aitoa sinenmaata tarjolla!
ps. Rakkaus on ihmisen vallitseva olotila. Rakkaus ei kuitenkaan pääse esille silloin, kun rakkautta etsitään tunteista; Tunne estää rakkauden. Rakkaus on työntekoa. Ihminen rakastaa ihmistä silloin, kun hän tekee ehdotonta työtä. Palkka ei koskaan voi olla rakkautta, koska palkkatyöläinen mittaa kaiken rakkauden itselleen; Palkkatyö on aina narsismia.
Ehdotonta rakkautta ei voi olla ilman ehdotonta työtä.
IL, 20.12. 2012: 8:lla kaupunginjohtajalla parempi palkka kuin pm:llä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti