tiistai 23. helmikuuta 2010

Matkakertomuksia

Pakollinen suolenpesu oli ja meni. Sain eilen jonkun vatsapöpön, joka piti mut läpi yön kiireisenä. Eilen töistä tullessani olin viimeisen päälle kotona viluissani. Ei mitään kuumetta, vaan pelkkää vilua, jota ihminen tuntee 50 asteen pakkasella tunti ennen paleltumiskuolemaa.

Satuin kuuntelemaan tuossa eräänä YLE-puhetta, kun siellä luettiin Kai Donnerin matkakirjeitä Siperiasta, samojedien maasta. On ollut sällillä viimeisen päälle kova reissu. Pakkasta parhaimmillaan yli 60 astetta. Eläimiä ei liiku missään ruuaksi asti. Polttopuuta sai keräillä puolipäivää. Vaelsi samojedien matkassa puolen Siperian halki, oli monta kertaa menettää raajansa paleltumisiin, mutta samojedien lumihieronta pelasti.

Voi olla, että kieriskely lumessa olisi auttanut minunkin vapinaan, mutta lumi olisi tullut samalla ruskeaksi ripulista. Niinpä laitoin kaikki patterit täysille ja yritin vetää täkin tiukemmin ympärilleni, ja unohtaa kaiken. Aamuun asti piti juosta ruiskuttamaan suolta. Unohtaa ei voinut.

Aamulla vapina oli poissa. Höntti olo jatkui edelleen. Uskalsin silti lähteä töihin, koska vatsatauti ei ollut kuolemaksi; olipa vain joku ruokamyrkytyksen tapainen, sillä minkäänlaisia flunssan oireita ei tullut.
Töissä puuhastelu sai kuitenkin aikaan sen, että meinas tulla oksettava olo. Vajaa tunti lepoa sohvalla ja olo alkoi tuntua jälleen siedettävältä.

Lopun päivää tein yhdelle tietokoneelle puhdistusta ja päivitin sen ohjelmat. Hyvä kun edes niin, sillä inhoan jäädä kotiin eikä vähiten siksi, että saan makaamisesta yleensä kovan päänsäryn. Päässäryn välttäminenkin oli tietynlainen saavutus tälle päivälle.

Kotona jälleen. Mietin, vieläkö pitäisikö käydä suihkussa pesemässä kipeän haju pois. Pesu katkaisisi mun lähes kahdeksan vuotta kestäneen pesemättömyyskauden. Kävin viimeksi suihkussa 2002 elokuussa.
Kokemuksesta tiedän että kehoni lakkaa haisemasta muutaman tunnin sisällä siitä, kun olen ollut hikinen, tai kun kehoni on työntänyt ulos kuumeferomoneja. Eipä taida maksaa vaivaa käydä pesulla. Käytän senkin ajan johonkin hyödylliseen. Ja nauran, kun ajattelen tämän lukeneiden kauhistuneita kasvonilmeitä, joilla ei ole hajuakaan siitä, mistä puhun.

Huomenna on uusi päivä, koska vanhakaan se ei voi olla.

lisätietoa > Sainkin selville, että suolenpuhdistuksen aiheuttajaksi paljastui joku noroviirus: Lehti: Norovirus leviää ympäri Suomea - näin ehkäiset ja hoidat
Edellispäivänä töissä laitettiin pöydälle leikkelelautanen, josta kukin sai ottaa vapaasti. Joku oli ilmeisesti käynyt ensin toiletissa ennenkuin tuli rääppimään lautaselta omat siivunsa. Että tollasta, luulin olevani immuuni kaikille viiruksille, mutta sitten tulee joku vähäpätöviirus, joka potee alemmuuskompleksia...

Ei kommentteja: